Kaikki maailman maat – Kuinka monta maata maailmassa on

Vuodesta 2024 lähtien maailmassa on 195 maata Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) jäsenmaiden mukaan. ”Maan” käsite ei kuitenkaan aina ole yksiselitteinen, ja maiden lukumäärää maailmanlaajuisesti määritettäessä on otettava huomioon useita tekijöitä.

Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltiot: Yhdistyneet Kansakunnat on kansainvälinen järjestö, joka perustettiin vuonna 1945 edistämään rauhaa, turvallisuutta ja kansakuntien välistä yhteistyötä. Tammikuussa 2022 Yhdistyneissä Kansakunnissa on 193 jäsenmaata. Nämä jäsenvaltiot ovat suvereeneja maita, jotka kansainvälinen yhteisö on virallisesti tunnustanut ja jotka on hyväksytty YK:n yleiskokoukseen.
Tarkkailijavaltiot ja ei-jäsenvaltiot: YK:n 193 jäsenmaan lisäksi kahdella tarkkailijavaltiolla on YK:n ulkopuolinen asema: Pyhä istuin (Vatikaanikaupunki) ja Palestiinan valtio. Vaikka näillä yksiköillä on rajallinen osallistuminen YK:n toimintaan, kansainvälinen yhteisö tunnustaa ne erillisiksi poliittisina kokonaisuuksina.
De facto ja de jure -valtiot: Ero de facto ja de jure -valtioiden välillä on ratkaisevan tärkeää, kun otetaan huomioon maailman maiden lukumäärä. De jure valtiot ovat ne, jotka kansainvälisen oikeuden mukaan tunnustetaan itsenäisiksi suvereeneiksi yksiköiksi. De facto valtiot sen sijaan voivat hallita aluetta ja niillä voi olla toimiva hallitus, mutta niiltä puuttuu laajaa kansainvälistä tunnustusta. Esimerkkejä de facto valtioista ovat Somalimaa, Transnistria ja Pohjois-Kypros.
Muiden valtioiden tunnustaminen: Se, että muut valtiot tunnustavat maan, vaikuttaa merkittävästi sen asemaan suvereenina kokonaisuutena. Vaikka jotkut maat ovat kansainvälisen yhteisön yleisesti tunnustamia, toisilla voi olla haasteita tunnustuksen saamisessa poliittisten kiistojen, alueellisten konfliktien tai muiden tekijöiden vuoksi. Muiden maiden tunnustaminen valtiolle voi vaihdella, mikä johtaa erilaisiin näkemyksiin sen legitimiteetistä itsenäisenä valtiona.
Siirtomaaalueet ja riippuvuudet: Jotkut alueet luokitellaan siirtomaiksi, merentakaisiksi alueiksi tai muiden maiden riippuvuuksiksi itsenäisten suvereenien valtioiden sijasta. Näillä alueilla voi olla eriasteista autonomiaa ja itsehallintoa, mutta ne ovat viime kädessä toisen valtion vallan alaisia. Esimerkkejä ovat Puerto Rico (Yhdysvaltojen alue) ja Ranskan Guayana (Ranskan merentakainen departementti).
Mikronaatiot ja tunnustamattomat entiteetit: Mikronaatiot ovat itse julistautuneita entiteettejä, jotka vaativat suvereniteettia tietyllä alueella, usein ilman laajaa tunnustusta kansainväliseltä yhteisöltä. Vaikka jotkut mikronaatiot ovat olemassa sosiaalisina kokeiluina tai luovina projekteina, toiset väittävät todellisia riippumattomuusvaatimuksia. Useimmilla mikrokansoilla ei kuitenkaan ole tunnustusta vakiintuneilta valtioilta ja kansainvälisiltä järjestöiltä.
Muutokset kansainvälisissä rajoissa ja poliittisissa kokonaisuuksissa: Maailman maiden määrä ei ole staattinen, ja se voi muuttua ajan myötä tekijöiden, kuten aluekiistojen, irtautumisliikkeiden ja geopoliittisen kehityksen vuoksi. Uusia maita voi syntyä prosessien, kuten dekolonisoinnin, itsenäisyysliikkeiden tai muiden valtioiden diplomaattisen tunnustamisen, kautta. Toisaalta maat voivat sulautua, hajota tai muuttua poliittisessa asemassa.

Luettelo maista aakkosjärjestyksessä

A – B – C – D – E – F – G – H – I – J – K – L – M – N – O – P – Q – R – S – T – U – V – W – X – Y – Z

Aasian maat: 49

Aasia, maapallon suurin maanosa, käsittää 49 maata pohjoisen laajasta Venäjän laajuudesta Intian valtameren pieneen Malediivien saarivaltioon. Venäjä, jolla on laaja alue kattaa sekä Euroopan että Aasian, on maailman suurimman maan titteli, jonka pinta-ala on noin 17 miljoonaa neliökilometriä. Toisessa päässä Malediivit, yli 1000 korallisaaresta koostuva saaristovaltio, on yksi pienimmistä maista paitsi Aasiassa myös maailmanlaajuisesti. Kokoeroistaan huolimatta molemmat maat myötävaikuttavat Aasian mantereen rikkaaseen monimuotoisuuteen ja monimutkaisuuteen.

Afrikan maat: 54

Afrikka, toiseksi suurin maanosa, koostuu 54 tunnustetusta maasta, jotka edustavat kulttuurien, kielten ja maisemien mosaiikkia. Länsi-Afrikassa sijaitseva Nigeria on maanosan väkirikkaimman maan ja maailmanlaajuisesti seitsemänneksi väkirikkaimman maan titteli, jonka pinta-ala on noin 923 768 neliökilometriä. Sitä vastoin Seychellit, saaristovaltio Intian valtamerellä Afrikan itärannikolla, on Afrikan pienin maa sekä pinta-alaltaan että väestöltään. Kokoeroistaan huolimatta jokainen afrikkalainen kansakunta vaikuttaa ainutlaatuisella tavalla maanosan rikkaaseen historiaan, kulttuuriin ja luonnon monimuotoisuuteen.

Euroopan maat: 44

Euroopassa, toiseksi pienimmällä mantereella, asuu 44 tunnustettua maata, joista jokainen edistää sen rikasta kulttuuritaustaa ja historiallista perintöä. Venäjä, joka sijaitsee Euroopan ja Aasian risteyksessä, on yli 17 miljoonan neliökilometrin laajuudeltaan paitsi Euroopan, myös maailman suurin maa. Asteikon toisessa päässä Vatikaani, itsenäinen kaupunkivaltio, joka sijaitsee Roomassa, Italiassa, on Euroopan ja maailman pienin suvereeni valtio, jonka pinta-ala on vain 0,49 neliökilometriä. Kokoeroistaan huolimatta jokaisella Euroopan maalla on merkittävä rooli mantereen monimuotoisen identiteetin muovaamisessa.

Oseanian maat: 14

Oseania, alue, joka käsittää tuhansia saaria Tyynenmeren yli, koostuu 14 maasta, joilla jokaisella on oma ainutlaatuinen kulttuurinsa, maantieteensä ja historiansa. Australia, Oseanian suurin maa ja kokonaispinta-alaltaan maailman kuudenneksi suurin maa, hallitsee maanosaa laajoilla maa-alueillaan ja monimuotoisilla ekosysteemillään. Sitä vastoin Nauru, pieni saarivaltio, joka sijaitsee Australian koillispuolella, omistaa Oseanian pienimmän maan tittelin sekä pinta-alalla että väestöllä mitattuna. Kokoeroistaan huolimatta jokainen Oseanian maa edistää alueen rikasta kulttuuriperintöä ja ympäristön monimuotoisuutta ja muokkaa sen kollektiivista identiteettiä.

Pohjois-Amerikan maat: 23

Pohjois-Amerikka, kolmanneksi suurin maanosa, käsittää 23 maata ja aluetta, joista jokainen edistää sen monipuolista kulttuurimaisemaa ja taloudellista elinvoimaa. Kanada, Pohjois-Amerikan suurin maa ja pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin maa, sisältää laajan erämaan, eloisia kaupunkeja ja monikulttuurisen yhteiskunnan. Sitä vastoin Saint Kitts ja Nevis, pieni saarivaltio Karibianmerellä, omistaa Pohjois-Amerikan pienimmän suvereenin valtion tittelin sekä pinta-alalla että väestöllä mitattuna. Kokoeroistaan huolimatta kullakin Pohjois-Amerikan maalla on merkittävä rooli mantereen dynaamisessa identiteetissä ja globaalissa vaikutuksessa.

Etelä-Amerikan maat: 12

Etelä-Amerikka, neljänneksi suurin maanosa, koostuu 12 maasta, joilla jokaisella on oma kulttuurinsa, maantieteensä ja historiansa. Brasilia, Etelä-Amerikan ja Latinalaisen Amerikan suurin maa, kattaa yli 8,5 miljoonan neliökilometrin ja tarjoaa monipuolisia maisemia Amazonin sademetsistä Sao Paulon ja Rio de Janeiron vilkkaisiin kaupunkeihin. Etelä-Amerikan koillisrannikolla sijaitseva Suriname on mantereen pienin itsenäinen valtio, jonka pinta-ala on noin 163 820 neliökilometriä. Kokoeroistaan huolimatta jokainen Etelä-Amerikan kansakunta edistää mantereen eloisaa kulttuurimosaiikkia ja luonnon kauneutta ja muokkaa sen identiteettiä.